Maakuntamatkailua – Oranki Art, Pello

Essi Korva: Mona Olen alkanut vuosien varrella rakastaa lähimatkailua. En pelkästään taloudellisista tai ekologisista syistä, vaan myös sen helppouden ja elämyksellisyyden vuoksi. Ei tarvitse tehdä sen kummempia suunnitelmia etukäteen, vaan voi vain hetken mielijohteesta lähteä. Läheltäkin voi löytyä ihmeellisiä helmiä, niinkuin vaikkapa viimeviikonloppuna löytämäni Oranki Art ympäristötaidenäyttely Pellossa. Tämä nyt ei ihan täydellisesti täytä lähimatkailun... Continue Reading →

Vuoden hiljaiselo

  Hiljaista on blogissani ollut, yritän tässä viritellä uutta päivittelyinnostusta käyntiin. Aloitin blogini puolitoista vuotta sitten töiden loputtua ja toukokuussa sain kaksikin työpaikkaa, joiden vuoksi vapaa-aika väheni radikaalisti ja blogin kirjoittamiselle ei löytynyt uuden edessä tarpeeksi intoa. Nyt olen taas samassa elämänvaiheessa kuin blogia aloitellessani, vakituiset työt päättyivät ja uuden edessä olen jälleen... Tämä on... Continue Reading →

Intohimona ruoka

Olen lähes koko aikuisiän tuntenut intohimoa ruokaa kohtaan. Miksipä ei, onhan syöminen kaikille aivan välttämätöntä ja toisille, kuten minulle, myös suuri nautinto. Osa ihmisistä pystyy suhtautumaan ruokaan "polttoaineena", mutta minä en siihen pysty. Toki mietin paljon ruuan terveellisyyttä ja alkuperää ja onhan se toki polttoainettakin, mutta minulle ruoka on eniten tutkimusmatka ja nautinto. En oikein... Continue Reading →

”En osta mitään” – tilannekatsaus kevään kuukausilta

Maaliskuu käynnistyi taas oikein loistavasti. Ostelu ei kiinonstanut, oli vaan ihanaa kun keväinen aurinko alkoi yhä enemmän paistaa ja nurkkia sai vähän tyhjemmäksi. Vaatehuonettakin sain siivottua niistä turhista vaatteista, joista osa ei ollut käynyt päälläni vuosiin! Turhaa tavaraa lähti Konttiin monta kassillista. Muutaman kauniimman ja kalliimman juhlamekon kohdalla mietin, miten niistä pääsisi eroon niin, ettei... Continue Reading →

Lemmikin oikeus olla rakastettu

Omistan kaksi ihanaa kissaneitiä Töppö ja Napsu ❤ Nämä ihanat karvapallerot ovat olleet tärkeä osa perhettämme jo 15 vuoden ajan. Lapsuudessa meillä oli monta koiraa ja nuorena aikuisenakin perheeseemme kuului ensin yksi noutajakoira, jonka pelastimme tappotuomiolta, sekä myöhemmin myös metsästyskoira. Nämä kissaneidit Töppö ja Napsu ovat olleet pojalleni erittäin tärkeät ystävät läpi hänen lapsuuden ja... Continue Reading →

Neljä vuodenaikaa ja päivän sää

Nyt ehkä useampikin teistä miettii, että onpa kyllä tylsääkin tylsempi aihe! Mutta katsokaas uutisia tai omaa SoMen streamia, montako päivitystä ja uutista onkaan säästä? Ainakin kevät-talven hiihtolomien aikaan lähes jokaisella ystävällä oli aivan upeita sääkuvia tykkylumisista puista, hiihtoreiteistä laduilla ja metsissä, sekä upeista punaisista auringonlaskuista. Talvella kirjoitellaan päivityksiä kovasta pakkasesta, mahtavista lumipyryistä, keväällä auringonpaisteisista aamuista,... Continue Reading →

Vähän asiaa ystävyydestä

SoMe-postauksessa aiemmin kirjoittelinkin jo vähän ystävistä. Heitä on monenlaisia ja jokainen kokee ystävyyden tavallaan. SoMessa olevat "ystävät" ovat minulle enemmänkin tuttavia, ystävyys on muutakin kuin napin painalluksia näppäimistöllä ja peukkuja ja sydämiä näytöllä. Toki virtuaalimaailmankin kontaktit ovat omalla tavallaan tärkeitä ja varsinkin silloin, jos ei syystä tai toisesta voi/ehdi/osaa tavata ystäviä. Olemme kaikki erilaisia ja... Continue Reading →

Päivittelyä vaatehuoneessa

Päätin jo vuoden vaihtuessa, että kevään aikana teen inventaarion omassa vaatehuoneessa. Parisen viikkoa sitten sain jo pientä esimakua, kun jostain syystä innostuin punkamaan jonkin verran huonoja alusvaatteita pois tilaa viemästä ja samalla karsin muutamia muitakin vuosia käyttämättä olleita vaatteita. Tämän viikonlopun lähestyessä alkoi siivousinto kasvaa sen verran suureksi, että päätin lauantai-päivän riemuksi tyhjentää vaatehuoneen omista... Continue Reading →

Meitä on moneen junaan

Eilen jouduin hämmästyksen valtaan odotellessani koulutushaastatteluun pääsyä. Haastattelukutsussa oli pyydetty saapumaan tiettyyn osoitteeseen ja jäämään odottelemaan aulaan, josta haastattelija kävisi ryhmän sitten hakemassa. Kyseessä oli ryhmähaastattelu. Saavuin paikalle ajoissa, noin viisitoista minuuttia ennen haastattelun alkamista. Paikalla näytti istuskelevan jo puolisen tusinaa ihmistä, sekä miehiä että naisia, ikähaarukan ollessa noin 20v. - 50v. Riisuin päällysvaatteet naulakkoon,... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑