Vuoden hiljaiselo

  Hiljaista on blogissani ollut, yritän tässä viritellä uutta päivittelyinnostusta käyntiin. Aloitin blogini puolitoista vuotta sitten töiden loputtua ja toukokuussa sain kaksikin työpaikkaa, joiden vuoksi vapaa-aika väheni radikaalisti ja blogin kirjoittamiselle ei löytynyt uuden edessä tarpeeksi intoa. Nyt olen taas samassa elämänvaiheessa kuin blogia aloitellessani, vakituiset työt päättyivät ja uuden edessä olen jälleen... Tämä on... Continue Reading →

Mainokset

Intohimona ruoka

Olen lähes koko aikuisiän tuntenut intohimoa ruokaa kohtaan. Miksipä ei, onhan syöminen kaikille aivan välttämätöntä ja toisille, kuten minulle, myös suuri nautinto. Osa ihmisistä pystyy suhtautumaan ruokaan "polttoaineena", mutta minä en siihen pysty. Toki mietin paljon ruuan terveellisyyttä ja alkuperää ja onhan se toki polttoainettakin, mutta minulle ruoka on eniten tutkimusmatka ja nautinto. En oikein... Continue Reading →

Päivittelyä vaatehuoneessa

Päätin jo vuoden vaihtuessa, että kevään aikana teen inventaarion omassa vaatehuoneessa. Parisen viikkoa sitten sain jo pientä esimakua, kun jostain syystä innostuin punkamaan jonkin verran huonoja alusvaatteita pois tilaa viemästä ja samalla karsin muutamia muitakin vuosia käyttämättä olleita vaatteita. Tämän viikonlopun lähestyessä alkoi siivousinto kasvaa sen verran suureksi, että päätin lauantai-päivän riemuksi tyhjentää vaatehuoneen omista... Continue Reading →

Sosiaalisen median kiroukset

Liityin Facebookiin aika jälkijunassa, joskus vuonna 2011. Alkuun en ollut kovinkaan innoissaan Facesta, mutta vähitellen siellä kuluttamani aika lisääntyi ja pahimmillaan naamakirja on vienyt päivästäni tunteja. Nyt jälkiviisaana voi vain todeta, että nekin tunnit olisi voinut käyttää paremmin. Tokihan sosiaalisessa mediassa on omatkin hyvät puolensa. Saa pidettyä yhteyttä ihmisiin, joihin ei ehkä muuten saisi pidettyä... Continue Reading →

Onnen murusia

Olen aina ollut positiivinen ja iloinen ihminen. Aloin tätä asiaa nyt vähän tarkemmin tuumailla. Miksi olen niin positiivinen, mikä saa minut iloiseksi? Onko synkälläkin pilvellä aina kultareunus? Voiko iloinen olla vieläkin iloisempi? Mistä se onni tulee? Tässäkin asiassa meitä on moneksi. On esimerkiksi huolehtijoita, jotka huolestuvat pienistäkin asioista ja myös asioista, jotka eivät heidän omaan... Continue Reading →

Uuden edessä

Elämässä tapahtuu jatkuvasti. Aina sitä ei ehkä tajuakaan, koska ainakin kiireistä lapsi-arkea elävissä perheissä ei aina ole aikaa pysähtyä tätä miettimään. On työ, lapset, puoliso, omat harrastukset, lasten harrastukset ja loputtomat arjen askareet. Elämme jatkuvan muutoksen keskellä, elämä on kuin toimintaelokuva (tosin ei onneksi yleensä yhtä dramaattinen ja verinen). Oma arkenikin on ollut tällaista. Vauhtia... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑